keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Ajatuksia sairastuvalta

Ensin pitkä pätkä sairastelupohdintaa, mutta lopussa taas hieman ravintomietintää ja ajattelun pohdintaa... Nyt mennään ilman kuvia, kun ei ole nyt sairastellessa mitään oikein tullut kuvailtua.

Ei auttanut puun koputtelut kun kirjoittelin vastustuskyvystä. Niin siinä vaan kävi että viikonloppuna tullut pikkuflunssa jatkui tähänkin viikkoon ja kolmatta päivää nyt olen saikulla. Huomenna taas kiinni arkeen kokouspäivän muodossa ja perjantaina töihin päiväkodille. Sairastaminen on tylsää ja jokseenkin turhaa, toivottavasti paranemaan lähtenyt flunssa nyt tosiaan paranee kunnolla! Pistihän tämä nyt miettimään että miksi vastustuskyky nyt pettää näin olemattomalla flunssalla, joka kuitenkin on tarpeeksi paha viemään voimia. Ravinnon puolelta kun kaikki on kunnossa, liikuntaa ja ulkoilmaa tulee saatua... Vaikka olenkin pikku- ja vähän suurempienkin pöpöjen ympäröimänä työssäni, kertoo flunssailu kuitenkin jostain aukosta vastustuskyvyssä. Kyllähän kaikki nyt joskus sairastuu flunssaan, mutta kun juuri jouluna olin kipeä ja silloin vähän pahemminkin ja kun tarkemmin mietein, oli tämä kuitenkin jo kolmas kerta kun minulla iskee "kevyellä" viikolla (sali harrastuksen puoleta) tuo flunssa. Siis viimeisinä kolmena kevyenä viikkona minulle on iskenyt jonkinasteinen flunssa. Ensin mietein että vedänkö kuitenkin liian piippuun itseni muilla viikoilla että sitten kun ottaa kevyesti niin kroppa on valmis antamaan periksi myös pöpöille. Tähän en jotenkaan usko kuitenkaan, koska elimistöni luulisi olevan tottunut elohiiren elämään ja muinakin viikkoina aikaa löytyy myös levolle enkä tunne että olisin itseni niinä viikkoina ajanut kuitenkaan uuvuksiin. 

Syitä voi olla monia... Kuten muutama vuosi sitten sairastamani (hoitamaton) mykoplasma kierre, joka vei minut loppujen lopuksi keuhkokuumeessa sairaalaan viikoksi. Tuo oli rankkaa aikaa kropalle ja mielellekin, tuli syötyä monia ab-kuureja ja keuhkokuumeeseen tulikin sitten melko vahvatkin tropit. Oma vastustuskyky oli tuolloin todella heikoilla jatkuvan sairastamisen ja ab-kuurien johdosta. Vastustuskykyä aloin sitten rakentamaan takaisin ja vahvemmaksi, voi olla että tuo aika vaikuttaa vieläkin kroppaani. Tuota ennen sairastin noin yhden flunssan talvessa, siihen kun pääsisi takaisin. Omaa treveyttä tuon myötä kyllä oppi arvostamaan yhä enemmän. Muita vastustuskykyyn heikentävästi vaikuttavia tekijöitä on voinut olla tuon mykoplasma periodin jälkeen huono sisäilma (työssä?), omat allergiat (siitepöly, huonepöly....) ja tietenkin atopia (kuiva iho ja ihossa ajoittain tulehduksia). 

Vastustuskykyyn vaikuttaa niin moni seikka ja aukot vastustuskyvyssä voivat olla monien asioiden summanakin. Myös joillekin vilja- ja maitotuetteet voivat aiheuttaa aukkoa vastustuskykyyn ja toivon vaan ettei itselläni kyse olisi tällaisesta! Kuitenkin nyt porskutetaan ravinnon puolella entiseen malliin ja kun tästä flunssasta toivutaan niin että uskaltaa salille lähteä painoja heiluttelemaan otetaan pt:n ohjeiden mukaan muutama viikko nyt kevyttä treeniä. Aion myös heti seuraavaan kevyen viikon alusta alkaa troppaamaan itseäni ekstravitamiineilla nnaltaehkäisynä. Toivotaan ettei tämä kevyen viikon kirous toistu neljättä kertaa putkeen!

Mainitsin tuolla atopian yhdeksi mahdolliseksi vastustuskykyä heikentäväksi tekijäksi. Olen tosiaan pienestä pitäen ollut atoopikko eli kärsinyt hyvin kuivasta ihosta ja ns. atooppisesta ihottumasta. Nuoruusiässä mukaan tuli monia allergioita sisältäen ruoka-aineita, huonepölyn, sittepölyjä, eläimiä.... Tänään kävin pitkästä aikaa ihotauti lääkärillä, lähinnä uusimassa rasvapurnukka ja allergialääkereseptejä. Tulikin sitten eilen mietittyä, kun miehenikin tokaisi että ihoni on ollut pitkään paljon parempi mitä joitakin vuosia sitten, että miksi. Tämä on ihan totta. On pahempia aikoja jolloin iho kuivuu enemmän ja pientä ihottumaa ilmenee ja saatanpa joskus raapia ihoni rikkikin jostain kohtaa, mutta joskus ihottumaa oli todella paljon ja haavoja tuli kun nukkuessanikin raavein ihoani. Jäin miettimään miksi ihoni voi nykyään huomattavasti paremmin ja pärjää paljon pienemmällä ja kevyemmällä hoidolla kuin ennen, mm. kutinaa lievittät lääkkeet on jääneet pois (tai tarve ainakin hyvin harvoin) ja harvoin tarvitsee turvautua muuhun kuin perusrasvaan. Aika nopeastikin tuli vastaus: ruokavalio. Ruokavalio on muuttunut sen jälkeen paljon kun fitness tuli elämääni ja varsinkin viimeisten vuosien aikana olen huomattavasti enemmän keskittynyt terveellisen ja puhtaaseen ruokaan. Näitä ruokavaliomuutoksia tein alkuun paljon harrastukseni vuoksi, mutta pian huomasin miten paljon paremmin kroppa voi ja sen jälkeen muutoksia on syntynyt myös oman hyvinvoinnin tähden.

Sairastaessa, jos ei ole ihan kanttuvei on plajon enemmän aikaa lueskella, katsella elokuvia, sarjoja ja pohdiskella asioita. Tänään kävinkin hyvän lyhyen facebook keskustelun erään ihmisen kanssa bloggaamisesta ja omien ajatusten kirjoittamisesta. Tuli mieleen ajatus:

"Miten voi koskaan tietää mitä jostain asiasta ajattelee, 
jos koskaan ei todella ajattele sitä.". 

Kyllä ihmisiltä mielipiteitä löytyy ja ajatuksia, mutta kuinka pitkälle ne ovat ajateltuja. Onko tultu ulos laatikosta, onko valmis asettamaan omat ajatukset edes oman kritiikin eteen? Joskus huomaa että jotkut ovat vain asioista jotain mieltä ja piste. Itse olen harratanut asioista ajattelemista ja kirjoittmaista kauan. Kirjoittaminen on hyvä keino työstää ajatuksiaan ja miksipä niitä vain itselleni kirjoittaisin. Kirjoitukset voivat toimia toisille ajankäyttönä kun lukee tekstejäni, ajatusten herättäjänä tai keskustelun avaajana. Mielelläni otan kommentteja vastaan blogiini, joten rohkeasti vaan kommentoimaan jos jotain tulee mieleen. Oma pohdiskelu kehittää itseä, sitä usein huomaa kirjoittaessa tulevan uusia ajatuksia asiasta ja silmätkin saattavat aueta uudella tavalla. Keskustelu on myös mahdollisuus omienkin ajatusten laajentumiselle tai jopa muuttumiselle. Ei ole aina takinkääntöä pahassa mielessä muutta mielipidettään, oman mielipiteen muutaminen on myös rohkeaa ja rehellistä.

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Kaloreita ja sairastelua

Minulla treeni on hyvin tavoitteellista salin puolella, onhan harrastukseni fitness. Tämä näkyy myös ruokavaliossa, mutta ns. off-seasonilla en pidä niin tarkkaa kirjaa kaloreista, pyrin syömään tarpeeksi ja herkuttelen kun  siltä tuntuu. Kuitenkin tavoitteellisuus näkyy ruokavaliossa, ruokavalion merkitys fitneksessä ja lajissa kehittymisessä on isossa roolissa. Olen ollut luulossa että söisin melko vähän kaloreita ja proteiineista olen yrittänyt pitää huolen, että saanti olisi kovalle treenille ja lihaskasvulle suotuinen. Olen viimeaikoina huomannut että ateriani eivät ole enää välttämättä tarpeeksi isoja, koska minut pääsee välillä yllättämään nälkä, jolloin napsaisen hapankorppua muutamalla juustosiivulla ja leikkelettä kaapista tms. Tarkoitus olisi kuitenkin pitää nälkä loitolla ja alkoi tuo pikkunapsiminen itseäkin ärsyttämään, varsinkin kun ei ole aina siinä jääkaapin lähettyvillä, mistä voisi jotain napsaista. 

Päätin laskea kaloreitani ja noudatin tämän viikon 2000-2100 kalorin ruokavaliota. Tulihan tuosta laskemista kun en joka päivä syönyt samoja ruokia, mutta nyt on useampi juttu taas laskettuina vihkoon. Kisadieteillähän kaikki on kalorintarkkaa, en tiedä vielä lähdenkö joskus taas kisalavoja tavoittelemaan, haavenahan se olisi. Ennen viime kisadiettiä söin nippanappa 2000 kaloria ja kuvitelin tämän olevan tämänkinhetkinen sopiva määrä. Kuinkaas kävikään? On kevyt viikko ja kulutukseni on silloin pienempää ja kappas, paino tipahti hieman alaspäin ja vieläkin ehtii välillä nälkä yllättämään. Aion jatkaa tätä tutkimusta siitä mikä on tämän hetkinen ihannemääräni ja ensi viikon  noudatan 2300 kaloria (mikäli saan flunssaololtani laskekeltua). Yllätti kyllä että voin näin paljon syödä, tiedän liikkuvani paljon, mutta olen tosiaan ennenkin liikkunut ja ennen on vähemmät kalorit riittäneet, olisiko lihaskasvu tähän selitys. Oikein mukavaa jos on, isommat lihaksethan kuluttaa enemmän kuin pienet.... :)

Tämä tutkimus oli myös hyvä tehdä sen kannalta että näin miten kalorit jakautuu tällä hetkellä ruokavaliossani ja huomasinkin korjattavaa. Proteiinia on todellakin tarpeeksi syöty (hyvä kun ei jopa liikaa) ja siitä olisikin jopa varaa vaihtaa osa hiilareiksikin. Proteiiniakaan kun ei ole tervettä syödä liiaksi (käy munuaisten päälle). Joten pientä viilausta ruokavalioon ja kun olen löytänyt tuon ihanteellisen kalorimäärän niin sitten  taas porskutellaan rennommin. Rennommin siinä mielessä ettei laskeskella eri ruokien kaloreita, testauksen päätteeksi kuitenkin olen löytänyt toivon mukaan ne ihanteelliset annoskoot niin ettei nälkä taas pääse yllättämään ja saanut järkeistettyä tuota proteiinin ja hiilihydraattien määrää. Rasvat onkin ihan hyvissä lukemissa, niitä tuli ehkä tuon napsimisen myötä enemmän, mitä nyt sitten tällä hetkellä, mutta sen sain heti järkeistettyä. Laatu raaka-aineissa on tärkeää kehitykselle ja muutenkin kropan hyvinvoinnille ja terveydelle. Täytyy sanoa että on ihan mielenkiintoista tämä tutkimus ollut ja tuota tiettyä kalorimäärää on hyvä noudattaa noin viikko niin näkee kunnolla mitä kroppa on siitä mieltä.

Luonnonjugurttia ja marjoja


Yhden hyvän ruokaohjeenkin voin jakaa kaloritietoineen. Punajuuri-fetapasta on yksi herkkuruuistani ja ohjeen löytää linkkiä painamalla kokkailublogistani. Kuvassa hieman pieni annos, kun oli niin kiire syömään, että muistin kuvata vasta jälkeenpäin ja kyhäilin nopean kuva-annoksen :D



Tyrni on yhtäkuin C-vitamiini :)
Toivottavasti ensi viikolla pääsen taas kunnon treeneihin käsiksi, muuten kulutus on edelleen pienempää. Kaloritestailulle olisi kuitenkin hyvä saada tuollainen normitreeniviikkokin. Mutta miksi epäilen etten pääsisi kunnon treenien pariin? Syy on kevyen viikon kirous... Kun minulle joskus iskee flunssa, iskee se yleensä kevyen lepoviikon loppupuolella ja niin kävi nyt. Tämä on hieman turhauttavaa. Kroppa ja mieli tarvitsee joskus pidemmän lepotauon, siitähän tässä taannoin tässä blogissani kirjoitin. Kevyempi viikko vaikuttaa treeneihinkin positiivisesti! Mutta... Olen päivätyössäni päiväkodilla jatkuvasti pöpöjen ympäröimänä. Harvemmin normi ja kovilla treeniviikoilla mikään pöpö iskee läpi, mutta kun on kevyt viikko ja on usemamman päivän ottanut rennonmin, tuntuu että kroppa antaa pöpöille sitten helpommin periksi. Eli tässä on selvästi näkyvissä jonkinlainen kevyen viikon kirous. Miten saisin tämän sitten estettyä jatkossa? Kuitenkin muinakin viikkoina on aikaa levollekin, varsinkin viikonloppuisin, mutta heti kun on useampi päivä ollut kevyempää ja lepoa niin käy näin ja tämä on nyt alkanut olemaan hieman turhauttavaa. Tämä taitaa olla nyt kolmas kerta putkeen kun näin käy. Ensi kerralla kevyen viikon lähentyessä alan troppaamaan ekstra vitamiineilla itseäni jo etukäteen?

Sitten luvassa pieniä paljastuksia... Olen haikaillut koulun penkillekin taas välillä. Pidän tämän hetkisistä töistäni, sekä päivähoidonpuolella että jumppaohjaajan työstäni, mutta haluan suunnata vielä eteenpäinkin. Tuonne päivätyön puolellehan olen itselleni hankkinut lisäkoulutusta ja sen puolesta mahdollisuudet etenemiseenkin on kun siltä alkaa tuntumaan. Nyt on tuon liikuntapuolen vuoro. Tämä ei ole ihan hetkellinen päähänpisto, olen joskus miettinyt ravintoterapeutin koulutusta ja kuntosaliohjaajan kolutusta. Myös mentaalivalmennus ja elämäntapavalmennus on alkanut kiinnostamaan, mutta esim. life coach koulutuksen totesin turhan kalliiksi ja uskoisin tuohon mentaalivalmennukseen pystyväni jonkun muun valmennuksen rinnalla luonnostaan. Uskoisin että se tulisi minusta aika luontevasti ja vaistomaisesti jos muuten alkaisin ruoka- tai liikuntavalmentamaan jotakuta jollakin tasolla. Tämä pohdintahan on vielä aika hypoteettista, mutta johonkin päätin sitten pääni pistää ja ilmoittauduin liikuntaravitsemuksen koulutukseen. Saapa nähdä mihin tämä tie johtaa, mutta nyt seuraan rohkeasti omaa haluani ja kiinnostustani ja maaliskuussa suuntaan viikonlopun koulutukseen Helsinkiin. Myönnän etten aina ole ollut näin rohkea, vaikka tämä alue on minua kiinnostanut, on jokin estänyt minua, mutta nyt aika on kypsä!

Tänä viikonloppuna tuli hieman herkuteltua, mutta eipähän ole ainakaan enää joulusuklaita jäljellä! :) Ja ai että, oli suklaa kyllä hyvää pienen tauon jälkeen! :) Elokuvissa käytiin miekkosen kanssa ja siellä tuli rouskutettua sipsejä, saahan sitä fitnessmimmikin joskus herkutella :) Oltiin katsomassa Lincoln, hyvä ja koskettava elokuva, mutta hieman pitkäveteinen. Anna Karenina tuli myös käytyä viime viikonloppuna katsomassa ystävän kanssa ja se oli rankka elokuva, mutta hyvä. Tämän vuoden paras leffa tähän mennessä on kuitenkin ehdottomasti ollut Hobitti - Odottamaton matka!
Lopuksi positiivisuuspläjäys :)

Onnistuminen tarkoittaa sitä, että täytät omat unelmasi,
laulat omia laulujasi, tanssit omia tassejasi,
luot asioita omalla sydämelläsi ja nautit siitä matkasta,
 ja luotat siihen, että tapahtuipa mitä tahansa,
se on OK.
 -Elena Lindquist-

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Lepoa ja superfoodia

Kuin tilauksesta joka neljäs viikko pidän ns. kevyen viikon, joka tarkoittaa vähemmän jakevyempää treeniä salin puolella. Olen myös näistä kevyistä viikoista pyrkinyt tekemään muutenkin huiliviikkoja elohiirimäiseen elämääni. Kun ottaa sekä salilla että muussakin elämässään samaan aikaan huilia ja voimien keräilyä, on tämä ns. kevytviikko kokonaisvaltaisempi ja kroppa sekä mieli kiittää. Kevyen viikon loppupuolella alkavat kyllä yleensä varpaat hyöriä ja sormet pyöriä kuin kaipaan menoa ja meininkiä sekä kovaa treeniä, mutta tämä kertoo myös siitä että lepo on tehnyt tehtävänsä. Lepoviikolla yleensä nautin annoksen hierontaa ja monta annosta rötväilyä sohvalla. Nyt on juuri menossa tämä kevytviikko ja tänään nautittu hieronnasta.

Superfoodeista kun tulee keskustelua, phuhutaan usein juuri gojimarjoista, macajauheesta ym. meille suomalaisille eksoottisista tuotteista. Nämä varmasti ovat hyviä tuotteita ja missään nimessä en ole niiden käyttöä vastaan, mutta ihmettelen miten monet suomalaiset unohtavat oman maan superfoodit, eikä näitä huomioida välttämättä lainkaan keskustellessa superfoodeista. Sama syrjiminen tapahtuu kun aletaan tämä superfood elämä, ostetaan eksoottisia superfoodeja ja jätetään mustikat metsään. Samalla viitsitään valittaa kun ulkomaalaiset marjanpoimijat valtaavat suomen metsät ja poimivat meidän marjat, jotka muuten jäisivät metsään...... Niin... Mutta en ala nyt tuosta marjanpoimija asiasta sen enempää avautumaan, sanon vaan siitäkin että, tervetuloa! Saattaapa tuo toiminta toimia hyvänä kehitysapunakin suoraan poimijalle.

Suomesta löytyy paljon ravintorikkaita marjoja, kasviksia, vihanneksia ja viljoja. Muutamana esimerkkinä mustikka, karpalo, tyrni, punajuuri, pinaatti, nokkonen, kaura, pellavansiemen...... Tällä viikolla olikin hyvä kirjoituskin sopivasti tästä samasta superfood aiheesta Aamulehdessä.

 Arvostetaan näitä suomalaisiakin superfood herkkuja!

Tyrniä

lauantai 19. tammikuuta 2013

Terveydeksi!

Kop, kop, kop.... (koputtaa puuta)

 Uskaltaako edes kirjoittaa flunssakaudesta ja todeta että on tämän talven pärjännyt tähän mennessä pienellä... Tuossa jouluna tuli itsekin sairastettua vähän pahempi, mutta lyhyt flunssa, välillä nenä vuotaa ja kurkkukin menee karhean oloiseksi mutta kunnolla tauti ei välttämättä silti iske. Omaa kroppaa on tärkeä osata kuunnella, mutta joskus sen mukaan toimiminen on mukamas turhan vaikeaa ja vaikka järki sanoisi että nyt huilataan niin ei, ja sitten mennäänkin jo ojasta allikkoon. No itse olen oppinut kyllä jo tottelemaan kroppaani paremmin ja vain hyvin harvoin (en väitä ettei koskaan) käy edellä mainitulla tavalla... Pieni nuha ei välttämättä vielä estä lähtemästä salille, mutta onkin tärkeää oppia se oma kroppa, jotta tietäisi että nyt on vajaakuntoinen. Joskus käy niinkin, että kun on vaikka sinne salille lähtenyt niin saattaa siellä rehkiessä huomata, että voimat ei riitä, tulee "erilainen" hiki ja miten kenelläkin sitten kroppa reagoi liikuntaan vajaakuntoisena. Moni ajattelee, että kun nyt kuitenkin on salille lähdetty, niin vedetään nyt sitten treeni loppuun ja huilataan sitten, ja taas on menty ojasta allikkoon eikä välttämättä auta enää treenin jälkeen lepo vaan pöpö on saanut sen viimeisen sysäyksen iskeäkseen kunnolla.

Flunssaa vastaan voi taistella monilla tavoilla ja ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa. Jos alat napsia lisävitamiineja ym. vasta kun nenä jo vuotaa ja kurkussa tuntuu kaktus, on vaikeampi taistella flunssaa vastaan kuin se että olisit jo varautunut flunssakauteen etukäteen. Pitämällä huolta omasta vastustuskyvystä, kuuntelemalla omaa kroppaa sekä toimimalla sen mukaisesti, ennaltaehkäisemällä ravinnolla ja tehostamalla taistelua flunssan oireiden iskiessä saa hyvät aseet pöpöjä vastaan.

Terveet elämäntavat ja hyvä ruokavalio on terveyden pohja ja pitävät vastustuskyvystäkin hyvin huolta. Puhutaan paljon superfoodeista ja itse syön monia ihan suomalaisia superfoodeja, kuten esim. mustikka on jatkuvasti ruokavaliossa ja tyrni silloin tällöin. Kuidut taas pitävät vatsasta hyvää huolta!

Itse syön ympärivuoden monivitamiinilisää, maitohappobakteereja ja green tea lisää. Syksyllä lisään vahvan d-vitamiinilisän arsenaaliin. Mikäli flunssaoireita alkaa tulla niin c-vitamiinia lisätään sekä joskus myös echinaforce tippoja ja mikäli ei treenaamaan pääse jolloin jää treenijuomatkin välistä niin otan glutamiinia (treenatessa saan glutamiinia palautusjuomasta hyvin). Flunssan iskiessä on hyvä muistaa, että vaikka tekisi mieli helliä kroppaa ja mieltä herkuilla niin pöpötkin tykkäävät sokereista, joten rajansa herkuttelulla sairaanakin :) Omiin flunssalääkintöihin kuuluu myös joskus rommi :P Myös varsinaisiin lääkkeisiin joskus turvaudutaan, joulun aikaan olin juuri ab-kuurilla :/ ja Finnrexiniä löytyy aina kaapista.

 



Aamupalasta sanotaan, että se on päivän tärkein ateria, mutta toki joka ateriaan on hyvä panostaa :) Itsellä joka aamuiseen aamupuuroon tulee kaurahiutaleiden lisäksi vehnäleseitä ja pellavansiemenrouhetta. Syksystä olen syönyt 24h Valo:n pellavansiemenrouhetta. Kyseiseltä valmistajalta saa pellavansiemenrouhetta, johon on lisätty jotain marjaa, itse olen maistellut tyrnilisällä ja mustikkalisällä, kummatkin ovat hyviä! Tästä aamupalapuurosta saa varmasti hyvän kuituannoksen ja vatsa kiittää sekä päivä saa energisen alun! :)




Lähes vakiovälipaloikisi on muodostunut mustikkasmoothie ja protein pudding. Nämä ovat myös jotain makeaa kaipaaville hyviä ja terveellisiä välipaloja, jotka auttavat makeanhimoonkin :) Smoothie ohjeita löytyy paljon ja tässä omani:

1 prk ehrmanin rahkajugurttia
100 g mustikkaa
150 g sokeroimatonta vadelmamehukeittoa
1 rkl mustikka-pellavansiemenrouhetta

Itse juon tuosta smoothiesta vain puolet ja omaan puolikkaaseni laitan tuon 1 rkl mustikka-pellavansiemenrouhetta. Puolikas smoothie on melko pieni välipala joten sen kanssa popsin banaanin. Mies saa toisen smoothie puolikkaan :) 

Protein pudding eli proteiinivanukas on myös oikein hyvä välipala ja kätevä ottaa töihin evääksi. Vanukas tehdään proteiinivanukasjauheesta sekä maidosta. Itse syön tällä htekellä valmistaja Manninen  Nutraceuticals Oy:n proteiinivanukasta, mutta myös Fast on lanseerannut oman vanukasjauheensa. Näitä voin suositella ja makuvaihtoehtojakin löytyy, itsellä tällä hetkellä banaani-toffeevanukasta.

Itselläni löytyy myös yleensä aina kotoa ns. hätävaravälipaloja, laukkuun pakattavaksi. Toimivat tien päällä ja kokouksissa hyvin ja joskus ihan herkkunälkäänkin :) Kuvassa muutama suosikkipatukkani, kaikki eri valmistajilta. Myös tuommoisia käteviä pikkutetroja (trippejä) löytyy, joilla joskus jääkaappia täytän, yhdessä vaiheessa olin kyllä niihin koukussakin :D Ovat nimittäin aikas herkkuja mielestäni ja voin suositella Fastin tetroja! Makuvaihteoehtoja näistä kaikista löytyy :)

Patukoissa makuina Fast giantin minttusuklaa, leaderin lakritsi-salmiakki ja ACKD:n minttusuklaa

Ja yks mun herkkuruoka lopuks kuvattuna! Juuri uunissa tulleet täytetyt kesäkurpitsat, joissa täytteenä jauhelihaa, herkkusieniä, vihreitä oliiveja, salsakastiketta sekä päällä emmental juustoa, namskis!


Ja taas kerran, lopuksi sanon, että muistakaa; 
kropan ja mielen hyvinvointi kulkevat käsikädessä!
Bon apetit!

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Tammikuun elämää

Tammikuun alun tohinoihin tietysti kuuluu joulun purkaminen, yleensä vielä keväällä löydän jonkun joulukoristeen. Tänä vuonna tosin en ihan niin paljoa laittanut varsinaisia joulukoristeita, joten uskoisin että joulu on nyt purettu kotoa :D Talvi jäi ja jotain uuttakin sisustukseen ilmestyi, uudet tabletit keittiön pöydälle kera uusien party liten talvisomisteiden sekä lumipallokynttilät löysivät tiensä olohuoneen pöydälle Pentikin kulhoihin :)



 



 Kynsiin myös vaihtui joulublingien tilalle, hempeät ja kimaltelevat talvistailaukset :)









Talon rakennusprojekti sai taas vauhtia kun ilmat välillä lauhtui ja pystyttiin tekemään valua, nyt talo on noussut jo hurjan paljon ja näyttää aivan linnalta :D On huimaa seurata oman tulevan kodin valmistumista ja mahtavat fiilikset sydämessä asti joka kerta kun käy tontilla, on tämä hienoa!!!


Päivitin tuossa tuota leivontablogianikin, itseasiassa viime vuoden puolella tehtyjen ja syötyjen rommirusinamuffinien ohjeella. Todella herkkuja! Joskus sitä saa herkutellakin ja kyllähän sitä tuli tuossa loppuvuodesta herkuteltuakin ihan vapaasti. Salilla huomaa että monet ovat taas tehneet uuden vuoden liikunta- ja laihdutuslupaukset kun sali ja jumpat täyttyvät tupaten täyteen. Hienoa että ihmiset innostuvat, kun vain se innostus riittäisi eikä väsytettäisi itseä heti loppuun hirmuisilla jumppamaratooneilla. Salilla liikkeisiin kannattaa pyytää neuvoa ettei omia paikkoja rikottaisi ja  mikäli myös ruokavalion puolella tekee parannusta, on muistettava syödä, sillä syömällä laihtuu. Totta se on, mutta ei ole yhdentekevää miten syö, mitä syö ja paljonko syö. Omalta kotisaliltani löytyy myös aivan loistavat pt-palvelut, Porin Piukat Paikat.

Viime vuonna testasin yhtä uutta lajia, crossfit circuit -tunteja ja haksahdin niihin, nyt on tänä vuonna testattu kahvakuulatuntia ja taidan mennä toistekin (ehkä jo tänään), mutta edelleen omat salitreenit menevät muun treenin edelle ja salitreenini on edelleen hyvin tavoitteellista. Kuitenkaan tänä vuonna ei nimeäni tule löytymään kilpailulisenssin lunastaneiden listalta, katsotaan jos jonain vuonna.....

Erilaisiin alkuvuoden projekteihin kaikille tsemppiä, tahdon voimalla pääsee jo pitkälle!

lauantai 12. tammikuuta 2013

Elämässä

Tammikuu onkin jo hurahtanut puoleenväliin ja tämä blogikirjoitus on mielessä muhinut ja rakentunut pikkuhiljaa kalenterin muistiinpanosivuilleni....

Miten me elämäämme elämme, tyytymällä, rakentamalla, unohtamalla, tuhoamalla? Eletty elämä on tehnyt meistä sen joita tänäpäivänä olemme, mutta tarkkaan emme voi tietää mitä olemme tulevaisuudessa. Jokainen päivä, jokainen kohtaaminen, jokainen tapahtuma muokkaavat elämäämme ja maailmankuvaamme. Myös käsityksemme ja tuntemuksemme itsestämme kehittyy elämisen myötä. Cheekin sanoin "Joka päivä kun on elossa niin pitää elää". Miten sitten tosiaan elämme elämäämme, ohjat on jokaisen omissa käsissä!

Elämässä pitäisi keskittyä rakentamaan eikä tuhoamaan. Älä polta siltoja vaan rakenna niitä. Jos haluat kulkea jonkun sillan päähän ja sulkea oven, ei ole aivan sama miten sen teet. Oven voi sulkea monella tapaa, paiskomaan ei kannata ruveta, koskaan ei tiedä haluaako vielä avata oven ja kulkea uudelleen jotain siltaa. 

Tee matkaa rohkeasti, opi virheistä ja löydä oma elämänpolkusi.
"Epäröinnin kynnyksellä kysy kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä?"
- Tommy Tabermann
 "...kenenkään ei tarvitse odottaa toisia voidakseen omaksua oikean elämäntavan. Ihmiset yleensä epäröivät ensimmäisen askeleen ottamista, jos heistä tuntuu, ettei tavoitetta voi saavuttaa kokonaisuudessaan. Sellainen asenne on todellisuudessa este edistykselle."
- Mohandas Gandhi

Omaa elämää pitää elää ja rakentaa muttei toisten kustannuksella. Muutkin pitää ottaa huomioon, koska muutkin ihmiset osallistuvat myös sinun elämäsi rakentamiseen ja sinä heidän. Muista myös katsoa peiliin, etenkin vastoinkäymisten ja arvostelujen myötä joita elämässä kohtaat. Älä anna kauteuden, katkeruuden ja vihan sokaista sinua. Älä katkeroidu, anna anteeksi vaikket unohtaisikaan, hymyile elämälle ja ajattele positiivisesti....

Have A Nice Day!


tiistai 1. tammikuuta 2013

2013

Ensin ajattelin etten tee kummoisia uuden vuoden lupauksia, mutta kun päässäni mietin ne muutamat lupaukset, niin ne ovatkin melko isoja lupauksia, ei sinäänsä uuden vuoden lupauksia vaan elämän lupauksia, joita on joskus ihan hyvä miettiä.

Lupaan pyrkiä elämään niin kuin mielestäni oikein on, kohdella ihmisiä niin kuin toivoisin itseänikin kohdeltavan. Lupaan ottaa elämäni uudet haasteet vastaan mahdollisuuksina, pelkäämättä niitä, sillä epäonnistumisen pelko on usein onnistumisen ja unelmien tiellä. Lupaan antaa itselleni aikaa ja kuunnella myös omia tarpeitani ja tehdä ja harrastaa asioita, jotka tuntuvat hyviltä! Ja viimeiseksi, lupaan että mikäli tuntuu että kaikelle mille todella haluan löytyvän aikaa, ei löydykään, niin alan karsimaan ja priorisoimaan!

Erilaisia tavoitteita on myös joskus hyvä itselleen asettaa kun tavoittelee jotakin. Itsellä tuo rakas laji fitness pistää asettamaan tavoitteita niin kauan kuin pidän lajia omanani ja intohimonani. Tämän hetkinen tavoitteeni on saada edelleen lihaskehitystä aikaiseksi ja samalla pitää itseni omaa silmääni mielyttävässä kunnossa. Kehon ja mielen hyvinvointi kulkevat käsikädessä, niistä huolenpitäminen on tärkeää! :)

Miltäs tulevan vuosi muuten näyttää?

Politiikka ja ammattiliittotoiminta täyttävät päiviä ja tuovat uusia haasteita ja siten uusia mahdollisuuksia. Isoimpina asioina näen Vapaa-aikalautakunnan jäsenyyden sekä Porin sos.dem. kunnallisjärjestön edustajuuden politiikan puolella. Ay-toiminnan puolella on edessä itsensä kehittämistä hyvänä ay-toimijana kurssittaen itseäni sekä toimien aktiivina. Näistä puolista elämässäni kertoo tuo nettisivustoni outivehmaskangas.fi jatkossakin.

Talonrakennus mieheni kanssa täyttää paljon elämää."Talo tehdään käsin, mutta koti tehdään sydämellä." Piti tehdä erikseen oikein raksablogikin, mutta se taitaa nyt jäädä tekemättä ja tässä blogissani voin hyvin jakaa joskus noita raksakuulumisiakin :)

Haaveilen matkustamisesta ja ainakin yksi ulkomaanmatka olisi tarkoitus toteuttaa ensi vuoden aikana, Praha joulukuussa.....

Eiköhän tässä ole tarpeeksi raotettu alkanutta vuotta, aika näyttäkööt mitä tapahtuu ja mitä jää tapahtumatta. Luin juuri Paulo Coelhon Alkemistin ja sanonkin nyt että tunnen kulkevani elämäntietäni......

Lopuksi Positiivareiden ajatuksia tulevaan....

ELÄMÄNILON LÄHTEILLÄ

Varaa aikaa työntekoon.
Se on menestyksen hinta.

Varaa aikaa mietiskelyyn.
Se on voimanlähde.

Varaa aikaa lukemiseen.
Se on tiedon perusta.

Varaa aikaa unelmointiin.
Se on tie tähtiin.

Varaa aikaa rakastamiseen. 
Se on todellista elämäniloa.

Varaa aikaa iloon.
Se on sielun musiikkia.

-L. Seiwert-