Outin elämästä: Rentouttavan rauhallinen viikonloppu

Työviikko oli raskas ja tuntui pitkältä tällä viikolla. Sää oli alkuviikon ankea, joka vaikutti töihinkin, ulkoilu jäi vähemmälle kuin normaalisti ja se tekee joskus työpäivistä pitkiä ja raskaita kun lapset ei pääse ulos purkamaan energiaa ja muutenkin ulkoilu tuo kivaa vaihtelua työhön. Oman vapaa-ajankin ulkoilu, joka kyllä vaikuttaa pirteyteen jäi vähemmälle sään ja pienen väsymyksenkin takia. Loppuviikosta sää sitten paranikin ja olikin ihanaa auringonpaistetta ja syksyn raikkautta, hyvää ilmaa aamulenkkeihin, joilla saa hyvin päivän käyntiin, aurinkoenergiaa! :)

Syksyn ihanat värit!

Syksyn lehdet löytyy kotoakin :)

Lenkkipolulla

Aamuaurinko :)

Viikonloppuun on kulunut treeniä, mulle rauhallinen rentoutumispäivä ei tarkoita sitä että löhötään vaan sohvalla katsellen telkkua ja lukien kirjaa, vaikka nekin toki kuuluvat täydelliseen rentoutus viikonloppuun, mutta jotain ohjelmaakin pitää olla. Treenaaminen ja liikunta yleensä on mulle voimaa ja energiaa antavaa, etten osaa kunnolla liikunnasta vapaapäivää pitääkään, vaikka joskus sekin täytyy ottaa ja pyrin kyllä yhden päivän viikossa pitämään lepopäivän liikunnasta ja parasta se olis varmaan pitää päivänä joka ois muutenkin vapaapäivä, mutku..... Joskus on niitäkin päiviä ettei jaksa lähteä liikkumaan, mutta ne on harvassa, liikkumiseen yleensä löytyy aikaa ja energiaa, samalla kun se tosiaan tuo energiaa ja hyvää oloa :) Suurta harmitusta toi tällä viikolla reisipakarastep tunnin jälkimainingit. Niin innoissani menin tunnille pitkästä aikaa, mutta pohkeet ei oiken tykänneet tunnista, osaksi johtuen varmaan pienistä verenkiertohäiriöistä, joita jaloissani on :/ Torstaina olin kyseisellä tunnilla, ja seuraavana yönä heräsin siihen kun pohje alkoi vetämään kramppiin, kauhean pahaan kramppiin pohje ei mennyt ja luulinkin että ohi meni, mutta tuosta yöstä asti on ollut pohje kipeänä :/ Magnesium lisää on popsittu tupla-annoksena ja vettä yritetty juoda, venytelty ja huilattu jalkoja, mitä nyt kävelylenkillä käyty.... Muuten kyllä tykkäsin tosi paljon tosta tunnista, enpä silti tiedä kannattaako tulevalla viikolla mennä.... (?)

Lauantaina tuli käytyä vähän shoppailemassa. Itselle löytyi farkut aika vähälläkin vaivalla kerrankin. Yks kauppa, josta tasan yks farkkumalli oli mun kropalle (lantiolle) sopiva ja kaikenlisäks mun tyyliset, joten ei tullut valinnanvaikeutta eikä epätoivoista farkkujenmetsästystä, joka olisi päättynyt siihen että oisin ostanut vaan jotkut vaatehyllyn täytteeks tai lähtenyt tyhjin käsin kotiin.... Hyvät farkut on oikeesti aina löytö :) Shopattiin myös miehen veljen tytölle nimppari lahjaa ja löytyi ihana bambipipo ja samaan settiin hanskat, nimim. hello kittyyn kyllästynyt.... Tänään oltiinkin sitten nimpparikeffeilla, kivaa kyläilyä :)

Kallossa!

Kallon kallioilla lokoilemassa

Eilen käytiin myös miehen kanssa Kallossa, yhdessä Porin upeimmista paikoista! Ihan sama millainen ilma on, Kallo on upea paikka joka säässä. Fiiliksiä saa kelistä kuin kelistä Kallossa. Syysymyrskyt ovat hienoja kun isot aallot iskevät korkealle kalliohin, tyynissä kesähelteessä laineenliplatus, tunnelmaa joka säässä... Tällä kertaa oli upea syysilma, ihana auringonpaiste, pieni tuuli ja pienet tyrskyt. Mä imen itseeni tunnelmaa tuulesta, luonnonäänistä, auringonsäteistä, lämpimästä vesisateesta.... Sitä sanotaan kait, että on aistillinen ihminen kun osaa hakea "nautintoa" tällaisista asioista ja niin olenkin, olen herkkä aistimaan ja hakemaan energiaa ja fiiliksiä ympäriltäni. En osaa sanoin kuvaillakaan miten nautin pienistä hetkistä täysin siemauksin, HETKIÄ, niitä on elämä täynnä. Kalliolla, tuuli, aurinko, meri, äänet, tuoksut.... Kallossa tuli seisoskeltua ja kipuiltua kalliolla, istuskeltua ja makoiltuakin kalliolla, kallio oli vielä lämmin ja siinä pystyi hyvin istuskelemaan ja makoilemaan. Seisoessa tuntee tuulen koko vartalollaan, istuessa voi rennosti katsella veden tyrskyilevän kalliioon ja katsella pitälle horisonttiin, makoillessa voi katsella vaikka pilviä ja koko ajan tuntea tuulen, haistaa ja aistia meren... Olen aina ihaillut meren voimaa, siinä on energiaa ja siitä voi saada energiaa kun sitä vain osaa imeä itseensä... Suosittelen kyllä paikassa käymään, jos ei ole tullut käytyä :) Itse en kyllästy paikkaan, harvoin tulee käytyä, mutta sitäkin enemmän nautittua paikasta kun tulee sitten käytyä. Vieressä olen ollut nyt töissä jo puolitoista kuukautta, joskus voisi vaikka työpäivänkin jälkeen käydä fiilistelemässä ja hyvällä kelillä vaikka istahtaa kalliolle lueskelemaan kirjaa....