keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Vappuna kerran....


Vappu on ollut minulle aina keväinen juhla sen lisäksi että sen merkitys on ollut minulle aina työväenjuhla jo lapsuuden kodistani lähtöisin. Vappuna olen aina tykännyt pukeutua keväisesti ja farkkutakissa on jotain vain minkä liitän vappuun. Tänään en kuitenkaan taida tarjeta laittaa farkkutakkia päälle. Tänä vuonna vappuni on hieman erilainen. Vappuatto tuli rauhassa vietettyä kotosalla miekkosen kanssa, vaikka yleensä vappua on tullut juhlistettua jo aattona ystävien kesken. Nyt haluttiin kuitenkin rentoutua kotona kaksin, elo on ollut niin hektistä tässä viime aikoina, joskus on aika rauhoittua. Hieman on tarvinnut itse muutenkin tässä pysähtyä ja karsia hieman jotain menoja, kalenteri kun on rajallinen ja niin myös elohiiren energia :)

Vappupäivänkin menot hieman on erilaiset. Nyt touhutaan aamupäivä kotona kotipuuhissa, jotka on jo odottaneet tarpeekseen tekijäänsä. Asuntomme on jossain vaiheessa laitettava myyntiin, koska uusi kotimme valmistuu Tuulikylässä. Ajatus olisi päästä loppusyksystä muuttamaan uuteen kotiin. Tämän hetkisen asunnon myynnin eteen on siis alootettava puuhastelu, piha kuntoon ja rojut pois ja vapaapäivät pitää hyödyntää tähän puuhasteluun! Tänään siis luultavasti jää väliin vappupuheet, jotka ovat kuuluneet minun vappuuni, mutta hengessä olen mukana! Suunta tulee kuitenkin jossain vaiheessa olemaan kohti kaupunkia ja vappuhulinoita. Perinteeksi muodostunut syöminen Amarillossa ei jää tänäkään vuonna väliin :)

Täytyy sitä rentoutuakin välillä! Eilen tuli rentoiltua kotona kyllä hyvän syöpöttelyn ja leffan kera. Tänään sitten iltapäivä/ilta on aikaa rentoutumiselle! Pihahommista nautin kun niihin vain on aikaa, mieli lepää kun saa auringonpaisteisessa ilmassa puuhastella omat ajatukset seuranaan ja joskus muusiikkikin :)

PIENEN LAPSEN OPPIPOLULLA

Me haparoivat aikuiset kaipaamme niitä hyveitä,
joita lapsen elämästä ei puutu:

- Jokaisen uuden päivän kohtaaminen ilolla ja innostuksella, odottaen ihmeellisiä asoiota tapahtuvaksi.

- Ehtymätön uteliaisuus, joka löytää seikkailun kakkialta: aaltoilevien pilvien arvoitus ja kasvavien kukkien taika.

- Suvaitsevaisuus, joka unohtaa riidat ennen kuin ne ovat kunnolla alkaneetkaan, joka ei kanna kaunaa, ei koskaan vihaa ja joka rakastaa ihmisiä sellaisina kuin he ovat.

- Omana itsenä olemisen aitous, taito elää ilman teeskentelyä ja tyhjiä eleitä, mutkattomasti, luonnollisesti ja vilpittömästi.

- Rohkeus, joka nousee vastoinkäymisistä ja yrittää uudestaan, joka iloisesti nauraen aloittaa lattialle romahtaneen leikkitalon palikoiden uudelleen kokoamisen.

-Uskova sydän, joka luottaa toisiin ihmisiin, eikä tunne pelkoa.  

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti